Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

torstai 2. joulukuuta 2010

reissussa

Indyn kanssa haettiin tänään Nummelasta asti kennelyskä rokote, lähempää ei saanut.. =(
Reissussa mukana Timi jonka suurin huolenaihe oli että onko mummi kotona vai ei. Ei ollut.

Eläinlääkäri ja hoitaja Vihtivetissä olivat asiallisia ja mukavia, sumute saatiin ja siihen suhtauduttiin suurella inholla Indyn puolesta. Kehujakin saatiin henkilökunnalta, oli kuulemma rauhallisin malinpentunen minkä ovat nähneet.

Harjoiteltiin häiriöitä kun oltiin sopivassa ympäristössä. Häiriöinä toimi toinen koira ( helppo ), Timjami pörisevän autonsa kanssa ( keskivaikea, mutta siitä päästiin yli ) ja kaikista vaikein, harja ja sen varsi ( ylivaikea, otamme tätä vielä monta kertaa uudelleen ). Harja seisoi siis itsekseen huoneen nurkassa, ei kommentoinut mitenkään ja oli kiltisti liikkumatta, mutta ah, ne harjakset! Niiden lumo on niin suuri että en tiedä mikä voisi ikinä voittaa harjan, ne vaan on jotain aivan muuta ne harjakset..

Käytiin paluumatkalla serkkulassa böndellä jossa treffattiin vanha Rilla the Rottis. Rilla on tunnettu pahasta hajustaan ja ihanasta luonteestaan, sekä tietenkin loppumattomasta ruoan himostaan. Rillan kanssa tultiin oikein hyvin toimeen ja serkun lapset 3 ja 1 vee eivät aiheuttaneet suurempia ihmettelyjä. Kissan ruokaa Indy kerkesi vetää kiireessä ilmeisesti väärään kurkkuun kun sitä sitten yskittiin vähän aikaa ulos. Ulkona lapset riehuivat, juoksivat, pulkkailivat, painivat ja kiljuivat sekä yksvee konttaili. Kerran oli vaan Indy 3veen lahkeessa kiinni ja kävi suukottamassa sekä kävelemässä yli yksveen. Kova työ on siis jotain edes tuottanut!

Kotona mieheni oli ajattelevaisesti sytyttänyt ulkotulen minkä Indy päätti koekävellä ja tuloksena sammunut ulkotuli, steariininen ja hieman hämmentynyt koira. Miten saisi steariinin ja koiran erotettua toisistaan?

Kaiken kaikkiaan jännä päivä Indylle, emännälle vielä hyvinkin itkuinen ja vaikea.