Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2019

Taas on uusi vuosi alkanut ja omavaraisuusyhteisömme tekee suunnitelmia kuluvalle vuodelle pää ja näppäimistö sauhuten. Tervetuloa mukaan ihastelemaan ja saamaan ideoita!

Aloitetaan meidän perheen uusimmalla jäsenellä, meille on saapunut Milli-kissa. Milli on aito sekarotuinen eli maatiaiskissa. Poikamme on jo vuosia kysellyt kissan perään ja nyt hän vihdoin sai oman kissanpennun. Milli on varsin villi tapaus, pienempi koiramme saa välillä kyytiä mutta on jo oppinut vähän pitämään puoliaan kun villeilyhetki iskee ja Milli saapastelee etutassut ilmassa pikkukoiraa kohti. Millin tuleva tehtävä on olla hiirikissana, ainakin nyt näyttää siltä että saalisviettiä riittää.

Piti oikein ikuistaa hetki, kun kissi ja pieni koira pötkähtivät kumpikin mun viereen päiväunille. Tuvassa on ainakin hetken verran suorastaan hämäävän rauhallinen tunnelma.

Ikkunalta voi jo bongata orkidearuukut jotka on nostettu korkeammalle, ainakin hetkellisesti kissan ulottumattomiin.





Mietin sainko viime vuoden suunnitelmia lainkaan toteutettua. Pläräsin viime vuoden suunnitelmia läpi ja kyllä vaan osa on tehty ja osa tekeillä. Kanalan rakentamista on suunniteltu, piirretty, lupahakemus vireillä ja materiaaleja keräilty. Sitä rakennetaan tänä vuonna ihan tosissaan.

Kivikiilat sain tehtyä sepän avustuksella, kiviporanterän ostin mutta kivien halkaisuun asti en ole vielä päässyt. Kiviä on kyllä ulkoilutettu ihan urakalla, niitäkin tarvitaan kanalassa joten toivottavasti pääsen halkaisuhommiin tänä vuonna.

Ruohonkeräintä en ole muistanutkaan, jos sellainen sattuisi kävelemään vastaan niin olisi huippua.

Entäs ne tämän vuoden suunnitelmat sitten?

Vaikka moni on tavallaan viime vuoden jatkeita, uusiakin löytyy.

Uutena voisin mainita no dig-menetelmän käytön harjoittelun. Löysin netistä Charles Dowdingin youtubekanavan, jossa hän puhuu menetelmän puolesta. Ideana on perustaa kasvatuspenkit suoraan maan päälle ilman kaivamista ja maan kääntämistä. Perusajatuksena on kompostin lisääminen paksuna kerroksena, johon sitten kylvetään ja istutetaan kasvit. Komposti toimii samalla katteena joka estää rikkaruohojen kasvun. Joissain videoissa hän käyttää ihan normaalia pahvi- tai sanomalehtikatetta maan päälle, siihen sitten multaa ja kompostia, joissain pelkästään paksu kompostikerros maan päälle, monivuotisten rikkaruohojenkin päälle.

Hurjaa, mutta täytyyhän tuota kokeilla. Tosin minulla ei ole tuollaisia kompostimääriä, että voisin noin laajoja alueita peittää kompostilla, mutta käytän sitten muita katteita. Tässä linkki Charles Dowdingin no dig explained-videoon. Minua kiehtoo tuo maan kääntämisen pois jättäminen erityisesti, vähemmän työtä ja maan rakenne säilyy parempana. Tontillamme niissä paikoissa, missä ei ole leikattu ruohoa tai ajettu millään koneella, maa on pehmeää ja kuohkeaa. Sitä pystyy kaivamaan pelkästään käsin. Joten kyllä tässä täytyy jotain perää olla. Katteita olen itsekin käyttänyt jo aikojen ajan, mutta jos tällä tavoin saisi uusia alueita muiden kuin rikkaruohojen käyttöön ilman maamassojen vaihtoa ja massiivista kitkemistä, olisin kyllä todella onnellinen.

Uutena hommana olen aloittanut itseni nolaamisen videoiden (linkki) muodossa. Olen muutaman videon tehnyt ja ihan hauskaa on ollut. Käytän tässä lapsiani testiyleisönä ja jos heidän mielestään joku on kringeä (todella noloa), niin silloin sitä ei näytetä julkisesti =D
Ajattelin että tekisin videoprojektin kanalan rakentamisesta, niin että videoissa olisi jatkumoa, eikä pelkästään irrallisia pätkiä randomaiheista. Katsotaan miten onnistuu ja miten niistä tykätään. Saa laittaa palautetta..

Sitten on tietysti hirsiladon viimeistely, eli puuttuu vain vintti ja katto. Huh, ehkä en enempää edes laita näitä keskeneräisiä projekteja, rupeaa vaan liikaa ahdistamaan.

Viljelypuolelta tänä vuonna on tarkoitus laittaa pottua, porkkanaa, sipulit, lisää monivuotisia yrttejä, iisopin metsästys jatkuu (saa vinkata mistä löytyy!), pähkinäpensaita, magnoliasta haaveilen, auringonkukkia, pitkän kukkapenkin aloitus Birgitan pihan päähän ja kaikenlaista syötävää pitäisi kasvattaa. Ei ihan vielä ole näiden hetki joten kirjoittelen niistä sitten lähempänä. Vähän jännittää taimikasvatus sisätiloissa tuon uuden villipentusen takia, voi olla että multalaatikot pääsevät mummin mökkiin turvaan kasvamaan.

Erilaisia aitoja on tarkoitus myös laitella ja joka vuosi pitää istuttaa ainakin muutama puu.

Tässä vielä kuva Millistä, kuvassa kissa tuijottaa koiraa, joka tuijottaa kissaa. Tervetuloa perheeseen!




Ja tervetuloa seuraamaan omavaraisuussarjaa, käythän lukemassa myös muiden osallistujien kirjoitukset! Meitä onkin jo aikamoinen määrä, ihana päästä lukemaan muiden suunnitelmia, aina niistä saa intoa ja uusia ideoita itsellekin. Tässä linkkejä: