Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

perjantai 22. joulukuuta 2017

Arvoitus

Eilen saapui ja tänään valmistui jotain mitä olen odottanut jo pitkään. Se tuoksuu ihanalta, näyttää kauniilta ja tuntuu mahtavalta. Suorastaan rakastuin sen graafisuuteen messuilla, oli pakko saada sitä itsekin.

Arvaa siis! Mikä se on, mitä sillä tehdään, missä tilassa ja miksi ihmeessä?

Lähimmäksi arvannut tai muuten vaan parhailla perusteilla kirjaillut on voittaja.

Voittaja saa ihan oikean lahjan, sen maineen ja kunnian lisäksi. Ei se ole kummoinen lahja, ei sillä ole rahallista arvoa, mutta lupaan einvei sen lähettää joulun kunniaksi. Ja ei, tämä ei ole yhteistyökirjoitus kenenkään kanssa.

Tadaa, tässä se on! ..rumpujen pärinää..




torstai 21. joulukuuta 2017

Etenee pikavauhtia!

En mä kestä!! Yhtäkkiä hommat etenee kauheaa vauhtia. Ihan pakko laittaa muutama kuva kun olen niin innoissani.

Sain keittiön kaapit ja laatikot käsiteltyä ja toissapäivänä ruuvailin kaapit kiinni toisiinsa.

Tein myös alustavan maalauksen vessan kaapille ja porailin ja sahailin siihen hanakulmia ja lavuaaria varten tarvittavia reikiä.

Sama juttu vessanpöntön runko varten. Eli sahailin vaneriin oikean määrän reikiä oikeisiin kohtiin.

Eilen sitten piti lähteä hakemaan koirien ruokalähetystä ja samalla pikapikashoppailureissu kaverin kanssa. Kun iltapäivällä pääsin takaisin raksalle, oli kuljetusliikkeen auto käynyt ja miehet olivat kaakelien saumauksen välissä laittaneet tavaroita paikoilleen. Putkimies oli myös paikalla koko päivän ja on kyllä ihanaa kun välillä tulee ihan näkyvästi valmista.

Tiskipöydän olivat asentaneet ja hanan ja keittiön ainoa yläkaappi oli nostettu seinälle. Heti on valmiimman näköinen keittiö, jeee!


Vessanpönttö on jo paikoillaan ja pöntön sisukset peittävä runko on verhoiltu helmipaneelilla. Laitoin miehen asialle, eli ostamaan paneelia ja helmipaneeli oli halvin. Nättihän se on kuin koru. 



Vessasta pikaräpsäisy. Allas ja hana on paikoillaan, hajulukko ja putketkin on kiinni. Pyysin sähkömiehiltä vielä ylimääräisen pistokkeen kaapin sisälle, saadaan hammasharja ja partakone ladattua kaapin sisällä.

Fiilis on hurja kun näitä muuttamista edistäviä asioita valmistuu. Paljon on tekemättä ja kiire ei ole muiden palasten kanssa. Muuttopäivään on vielä aikaa, mutta olisihan se kiva jos päästäisiin joulua juhlimaan uuteen taloon.




maanantai 18. joulukuuta 2017

Kivilattian saumaus

Viikonloppuna saatiin vieraaksi pikkuveljeni ja juuri oikeaan aikaan. Ei oltaisi itse arvattu että tarvitaan insinööriä eteisen kivilattian saumaamisessa.

Homma alkoi siitä kun soittelin Liuskemestareille tarkentavia kysymyksiä paanukiven saumaamisesta. Huoletti tosiaan melko karkeat reunat paanukivissä. Sain puhelimitse hyvät ohjeet ja eikun saumaamaan. Tyydyin välittämään ohjeet eteenpäin ja mieheni ja pikkuveljeni saivat kunnian suorittaa itse saumaamisen.

Mies on oppinut jo melko hyväksi siinä hommassa, mutta vielä on jonkin verran saumamassaa tungettavana kivien ja kaakelien koloihin ennen tämän talon valmistumista.

Insinöörismies puuhassa. Olivat testanneet ns ylipyyhkimistä, kun kyseessä on melko suuri ja karkea kivilaatta, sauma-ainetta saa pestä ja pestä ja pestä todella paljon pois. Rakentelivat sitten muutaman yrityksen jälkeen silikonipuristimesta täytettävän systeemin saumausmassalle.


Kas näin sen toimi.


Varmasti löytyy jo kaupallisena versiona jostain, tai ainakin olisi todella tarpeellinen. Mutta tähän hätään tyydyttiin tee-se-itse-malliin. Näytti tuokin toimivan. Tässä vielä räjäytyskuva. 


Mies ja timpuri laatoittivat tänään kylppärin ja kodinhoitohuoneen lattian, huomenna päästään siis jatkamaan saumaushommia. Tuon vekottimen täyttö vaikutti niin hankalalta että päätin varastaa idean keittiöstä ja tehdä joulun aikaan sopivan pursottimen muovipussista. Katsotaan kuinka se onnistuu.

Lattiasta näyttäisi tulevan kovin hieno, saa nähdä valmistuuko se jo jouluksi!



Yhteistyössä Liuskemestarit joilta sain lisukkeena roppakaupalla ohjeita ja neuvoja <3






perjantai 15. joulukuuta 2017

Keittiön kaapit

Uutisissa varoiteltiin kaameasta kelistä, lumimyrskystä ja erityisen huonosta ajokelistä. Mitäpä me muuta kuin lähdettiin juuri sinä päivänä pakulla ajelemaan kohti Tammistoa. Ja tarkemmin kohti Juvin liikettä.

Aiemmin kesällä käytiin fiilistelemässä keittiöitä eri valmistajien keittiöliikkeissä.

Mies teki netissä jonkin ilmaisen keittiösuunnitteluohjelman avulla luonnoksen keittiöstämme. Keittiö on hyvin selkeä, alakaappeja yksi rivi seinustalla ja yksi yläkaappi. Eli eniten piti miettiä kodinkoneiden sijoittelua. Edellisen keittiön perusteella tiedettiin jo miten ja missä järjestyksessä asioita haluttiin. Asumme tällä hetkellä äitini loppusijoituspaikassa jossa on pienen pieni keittiö. Tästä opimme että hella ja lavuaari ei ole hyvä olla ihan vierekkäin.

Pyöriteltiin pitkään kodinkoneiden sijoittelua, mutta loppujen lopuksi vain yksi vaihtoehto tuntui järkevältä. Tapasimme yhden keittiösuunnittelijan joka ei muuttanut mitään suunnitelmassamme, joten päätimme pitää siitä kiinni. Toivottavasti suunnitelma toimii myös käytännössä.

Kun suunnitelma oli valmis, pyysin tarjouksen parilta puusepältä, yhdeltä keittiötoimittajalta ja Juvilta. Keittiötoimittajan tarjouksessa oli yksi nolla enemmän kuin Juvilla, puuseppien hinnat oli siltä väliltä. Valinta oli tässä tapauksessa helppo, varsinkin kun selvisi että vaikka puhelinkeskustelussa erityisesti painotin täysin puista keittiötä, niin silti keittötoimittajan kaapit olivat vain osittain puuta.

Tilasin siis kaapit Juvilta ja kun muutostyöt oli meitä varten tehty, lähdettiin parhaaseen lumimyrskykeliin ajelemaan ja hakemaan niitä.

Halusin kaappeihin jalat, en sokkelia. Muutostöineen kaappien hinta oli huima 3600 €, sis alv ja kuusi kaappia. Mielestäni erittäin hyvä hinta. Kaappien materiaali on tervaleppä, kaapit on valmistettu Virossa mikä osittain selittää hintaa. Silti maksan mieluummin täyspuisista kaapeista kuin melamiinilevyistä.

Kaupasta saatiin kaappien lisäksi pintakäsittelyaineet ja niiden ohjeet sekä vetimet. Ostin myös keittiöön tulevaan vanhaan kaappiin vetimet.


Kaapit kenollaan. Käsittelin osmo colorilla kaappien etureunat, sellakalla kaappien muut pinnat ja jalkojen alapinnat otexilla. Jalkoihin tulee vielä sellaiset muovinastat, jos joskus hulahtaa vähän enemmän vettä keittiön lattialle, niin jalat ei ainakaan imaise vettä itseensä. 


Irrotin kaappien peilit ja käsittelin ne erikseen. Jos peilit jättää paikoilleen pintakäsittelyn ajaksi, tulee puupinta esille jossain vaiheessa kun peili liikkuu ja puu kuivuu. 

Eväät pitää tietysti aina olla hommissa mukana ja osmolla toimii hyvin tuo vaahtomuovisivellin. 

Ensimmäisen käsittelyn jälkeen puun pinnasta nousee puun syyt vähän pystyyn joten välihionta on paikallaan. Pehmeä hiontatyyny on helppo ja miellyttävä käyttää. 


Sävyksi valikoitui tuo Helmi, se näytti kovin kauniilta kaupassa. 


Pitkään ajateltiin että laitetaan pelkät alakaapit. Mutta sitten mieheni mietti että olishan se kiva että olisi astiakaappi. Tällä hetkellä sitä meinaan ei ole ja puuttumisen kyllä huomaa. Joten otettiin yksi yläkaappi ja siitä tehdään kuivauskaappi. Pohja poistettiin ja siihen laitetaan ritilä. 


   Astiakaapin päälle tulee koristelista. Jotain pientä kaunistusta pitää olla. Tässä kaksi kertaa käsiteltynä. Huomenna vielä kolmas kerta ja sitten voi laitella kaappeja paikoilleen. 










torstai 14. joulukuuta 2017

Kaakelointia


Tää kuva kertoo parhaiten mun työn osuuden kaakeloinnissa. Mies saumaa ja minä syön poppareita. Nam. Kodinhoitohuoneeseen tulee tuollaista petrolinsinistä isoa kaakelia jossa on hieman tummanharmaan reunat linkki kaakeliin. Suihkutilaan taas harmaata (linkki menee oikeaan kaakeliin, mutta ei löytynyt oikeaa väriä) ja tavallista valkoista kaakelia . Kuvat on surkeita johtuen raksavaloista ja kuvaajan taidoista, otetaan parempia sitten kun on valmiimpaa. 



Tein mielestäni oman osani kun valitsin ja hommasin kaakelit raksalle. En osaa kaakeloida enkä saumata enkä ajatellut myöskään sitä opetella. Joten mä syön poppareita ja kannustan. Ja teen nämä kaksi osa-aluetta todella hyvin. 

Timpurimme on opettanut miehelleni tärkeitä taitoja, tänään opetti miehelle kaakelointia. Ja kyllä se oppii, tuli meinaan vauhdilla valmista kun kahdestaan tekevät. Eteiseen tulee Liuskemestareiden kivipaanu. Näyttää hienolta ja tyylikkäältä, mutta jännittäähän se mitä siitä tulee kun laitetaan kattopaanua lattiaan.



Saunan lattiakin tuli kaakeloitua, tai mitä se nyt sitten on kun kivellä kaakeloi? Kivittämistä? Juttujen taso on suoraan verrannollinen raksalla vietettyjen päivien lukumäärään. Nyt menty aika pitkään kuten tekstistä huomaa..



Todella hyvän näköistä kiveä, mutta vähän huolettaa kivien paksuuserot. Miten se toimii saumatessa ja kuinka monta varvasta saadaan auki saunoessa? Asioilla on tapana järjestyä, joten odotellaan valmista pintaa ja itseasiassa tajusin että nämäkin tilat on ihan kohta valmiita! 










torstai 7. joulukuuta 2017

Lattian öljyäminen

Huh ja puh. 12 tuntia lattian öljyämistä takana ja kädet pysyy just ja just näppiksellä.
Tällä toisella kierroksella ei tarvinnut hioa lattiaa joten ajattelin että teen sitten kaikki lattiat putkeen. Silloin jäi kätevästi pois öljyämiseen käytettävien laikkojen peseminen johon kuluu vähintään puoli tuntia.

No ei olis ehkä kannattanut. Aloittelin jo tuossa aamulla puoli kymmeneltä, mutta meni lähemmäs yhtätoista ennenkuin olin saanut tavarat siivottua pois tieltä ja imuroitua lattiat.

Itse öljyämiseen käytin paljon aikaa, yritin laittaa niin vähän öljyä kuin mahdollista koska kertaalleen öljytty pinta ei ime öljyä enää niin paljon. Soittelin taas Kampin puuhun ja kyselin josko voisi jättää yhden työvaiheen välistä. Eli ensin öljy levitetään tai hinkataan lattiaan mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi, sitten valkoisella laikalla pyöritellään se sekaisin ja sitten heti perään uudestaan mohairlastalla tasaiseksi. Tämän jälkeen olisi pitänyt odottaa puoli tuntia- kolme varttia ja sitten tepastella märälle lattialle tasoittamaan lastalla uudestaan. Viimeksi tämä vaihe ärsytti suunnattomasti koska silloin jää kengän jälkiä lattiaan ja lastalla tasoittamalla ne ei välttämättä lähde pois. Joten tuon jätin nyt pois.


Viimeistä pätkää mennään, 


Tässä näkyy kuinka vähän öljyä voi laittaa. Ja silti sitä oli loppupelissä liikaa. Ei vaan imeytynyt. 




Annoin lattian kuivua, ihan liian pitkään. Kun vihdoin menin hiertämään öljyttyä lattiaa sinisellä laikalla, oli öljy jo niin tahmeaa ettei laikka tahtonut pyöriä. Ja silti sitä öljyä oli liikaa, joten ensin pyörittelin pelkällä pyyhkeellä enimmät pois. Tässä vaiheessa meinasi tulla itku koska öljy oli jo niin tahmeaa ettei kone tahtonut kulkea. Voimat oli käsistä jo aivan loppu ja pyysin miehen apuun. No sepä ei tietenkään ollut niin helppoa, kun ensimmäistä kertaa oli konetta kyydissä ja kaikista vaikein lattia mun mokan takia. Kraaah! Pientä huutamista puolin ja toisin, kevyt kenttäraivo päälle. Saatiin kuitenkin sovittua ja mies sai koneen hallintaansa. Vuoroteltiin ja hääkin huomasi miten hiton rankkaa se oli.

Onneksi olohuoneen lattia meni paremmin, se käsiteltiin ihan oikean kuivumisajan puitteissa nääs. Aamupäivällä mulla oli vielä kaikkia hienoja metaforia aiheesta päässä, mutta nyt puhtaan fyysisen uupumisen takia kaikki paitsi tuskastuminen ja ärsyyntyminen koko hommaa kohtaan ja eniten sitä omaa mokaani kohtaan sai kaiken älykkään argumentoinnin poistumaan kiireen vilkkaa takavasemmalle.

Siinä sitä olis, heijastukset hämäilee. Katsotaan miltä se näyttää huomenna.


Tällä ajatuksella mentiin tänäänkin. 






perjantai 1. joulukuuta 2017

Lattian suopakuuraus

Minulta on pyydetty ohjetta lattian suopaamiseen. Ohjeen sain itse Rakennusapteekista, josta hankin myös tarvittavat välineet eli suovan ja harjan. Tarpeellinen on myös riittävän leveä ämpäri, johon harja mahtuu kokonaan pohjalle sekoittamaan suopaa aina välillä. Muuten suopa saostuu pohjalle.

Skannasin tähän teille Rakennusapteekista saamani ohjeen. Kysyin tietysti ensin luvan sen julkaisemiseen. Ohjeessa on myös omia kiemuroitani ja koska siitä ei kuitenkaan kukaan saa selvää niin suomennan tähän. Eli suovatun lattian hoidoksi riittää vuosittainen suopaus. Suopaus tehdään silloin yhden kerran, ei samaa määrää kuin uuden lattian aloitushoidossa on. Lattiaa tulee myös pestä normisiivousten yhteydessä tarvittaessa ja pesun voi tehdä kylmällä vedellä johon on sekoitettu kaksi korkillista suopaa.