Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Vain taivas on rajana

Tässä vaiheessa tosiaan tuntuu vielä siltä että vain taivas on rajana.
Eikä pelkästään siksi että kattoa ei vielä ole. Vielä ei ole tehty tarkkoja päätöksiä keittiöstä, kodinkoneista, seinäpintojen väreistä, sisäovista, kaakeleista ja muusta sellaisesta. Oikeastaan vain sisäportaat ja suurin osa ulko-ovista on päätetty ja tilattu. Joten sisustuksen kanssa saatetaan päätyä mihin tahansa, mitä kaikkea me keksitäänkään!!




Ikkunat saapuivat ajallaan ja niistä osa on jo asennettu paikoilleen. Yhtäkkiä rakennuksella olikin silmät, ei enää pelkkiä aukkoja hirsissä. Tässä kuvassa näkyy olohuonetta ja ruokailutilan kaunis ikkuna asennettuna. Ikkunat tilasin Joutsasta, Sydänpuulta. Loistavaa palvelua ja tarkkaa yksityiskohtaista osaamista, iso kiitos Terhille ikkunoista!
(Ja tämä ei ole blogiyhteistyötä, ei maksettua mainontaa eikä muutakaan alennuskikkailua.)

Soitin kilpailutusaikana useammalle puusepälle ja monessa paikassa sanottiin ettei sellaista puuta enää saa, mistä ikkunat ennen tehtiin.  Käytiin Sydänpuun tehtaalla viime kesänä vierailemassa, vain koska halusin nähdä tarkasti millaisesta puusta ikkunat tehdään.

Ilokseni sain nähdä että kaikki puu jonka tehtaalla näin, oli tiheäsyistä, hitaasti kasvanutta mäntyä. Puu tulee Suomen ja Ruotsin lapista. Sydänpuulla oli todella nähty vaivaa löytää sellaiset puun toimittajat jotka pystyvät tuottamaan laadukasta puuta.

Tämä ikkunatoimittajan valinta on sellainen jonka koen eettiseksi monellakin tavalla. Ikkunakarmit on puuta, ne valmistetaan pienessä tehtaassa joka työllistää paikallisia Joutsan kaupungissa, lisäksi tällä tavoin säilytetään puurakentamisen osaamista ja sen arvostusta.

Ikkunat tiivistettiin uretaanilla sitten kuitenkin. Itse olisin halunnut tiivistää ikkunoiden ja hirsirungon välisen tilan pellavariveellä. Päädyttiin uretaaniin parista syystä. Ensimmäinen on se painovoimainen ilmanvaihto ja siihen liittyvät todella tiukat ilmantiiveysvaatimukset kaupungin rakennusvalvonnan puolelta. Toinen syy liittyy rakennuspaikkaamme. Asumme Hangossa ja täällä tuulee AINA. Laskennallisesti muistaakseni alle 5 prosenttia vuoden päivistä on tuulettomia, eli milloin tuulen nopeus on alle 5 metriä sekunnissa. Kun ikkunat laitetaan kiinni karmiruuveilla ja sitten pari päivää tuulee 20 m/s, pääsee ikkunat sen verran liikkumaan että ruuvit saattavat katketa. En yksinkertaisesti ota sitä riskiä että näin käy, ennen kuin saadaan väliaikaiset vuorilaudat paikalleen.

Ystävänpäivänä lenkkeilin ystävien kanssa rantsussa.





Onnelliset salaisella metsäpolulla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti, kiitos kommenteista!