Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Valintoja, päätöksiä, kompromisseja

Talon rakentaminen on vihdoin edennyt konkretian puolelle myös talotoimittajan ja asentajien puolesta. Viimeistään nyt tulee todettua millaisia päätöksiä on tullut tehtyä. Katselin paikalle tuotuja hirsiä päätäni pudistellen, mutta samalla tiedostaen oman rajallisen käsityskykyni teknisestä osaamisesta mitä tulee hirsirakentamiseen.

Valintoja joutuu ja pääsee tekemään useita, valitettavasti ei olla rikkaita joten hyvin monet valinnat perustellaan edullisuudella, vaikka haluaisin kovasti mennä ekologisuus ja perinteikkyys edellä valintoihin. Hyvä esimerkki tästä on hirret.


hirsi

Parhaalla tahdollakaan tätä ei voi kutsu hirreksi jos ajatellaan perinteistä määritelmää hirrestä. 
Tämä on kakkosnelosista ja pienemmistäkin paloista koottu möykky, jota hirreksi kutsuttakoon, jos ei muuten niin ainakin mainosmiesten puheissa. Pyh. 

Laajamittaista ärsytystäni pitäisi hälventää se, että ollaan ihan itse päädytty valitsemaan tällainen liimapuu. Syitä on useita, edullisuus oli jo yksi. Siis edullisempaa kuin käsin piilutettu, tiheäsyinen massiivihirsi. 
Toinen syy on painumattomuus. Useat talotoimittajat katsoivat piirustuksiamme ja totesi että painumaton olisi paras tällaisessa talossa. Tätä perusteltiin kahdella suurella massalla, jotka mahdollisesti painuvat sitten eri tahtiin yms. Kuten kuvasta huomaa, reunoilla on puut pitkittäin mutta keskellä on pystyssä olevat palaset. Näiden pystyssä olevien palasten pitäisi kantaa koko rakennuksen paino ja koska ovat pystyssä, talon ei pitäisi painua kuin 1-2 mm. Käytän sanaa pitäisi, koska kuulun ihmisryhmään joka uskoo kun näkee. 

painumaton hirsi

Tämäkin valinta on tehty, siitä on kiistelty, keskustelty, etsitty tietoa muiltakin kuin talovalmistajilta ja kovasti paljon hommia tehty. Kuten kaikkien päätösten eteen on tehty. Tällä siis mennään ja toivotaan parasta. 

Samaa kuvaa kun katsoo, niin näkee eristeenä käytettävän muoviputkia. Siis luit oikein, muoviputkia. Sisäinen perinneihmiseni itkee verta, mutta taas, hävisin tämän väännön. Mieheni mielipidettä pitää kunnioittaa, yhdessä rakennetaan ja yhdessä maksetaan. Mutta kun se pellavarive olisi ollut vaan niin paljon parempi. Vai olisiko? Talovalmistaja perusteli muovin käyttöä tiiveystestein, sekä tuotannollisin syin. Nämä tuotannolliset syyt olivat se, että pellavariveen jos asentaa etukäteen, siitä on hankala porata reikiä läpi, kun rive lähtee poranterään mukaan pyörimään ja irtoaa hallitsemattomasti mistä sattuu. Olin varmaan todella ärsyttävä asiakas kun halusin saada selitykset ja perustelut kaikkiin mahdollisiin kohtiin. 

Pellavarive-eristeen olisi saanut Honkarakenteelta muistaakseni ainoastaan pyöröhirsitaloon. Millä logiikalla, kysyn vaan?
Tämän ajattelin niin että kun nuo muovit on tuolta joskus murentuneet ja tarvitsee tiivistää uudestaan, niin sitten tökin pellavarivettä lisäksi sinne sekaan. Kompromissi, huono sellainen, mutta aika näyttää miten ämmän käy. 

honkarakenne painumaton hirsi


Ja vielä tämäkin. Muovieristeet kulmissa. Nämäkin oli tiiveystesteissä parhaat, joten sillä mennään. Ei auta kuin hiljaa nyyhkyttää sitten siellä lämpimässä nurkassa itsekseen ja kirota kun nurkat onkin ihan lämpimät vaikka onkin muovia välissä. Huoah. Tässä ei enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Nauraa itselleen ja omille kuvitelmilleen perinteisen rakentamisen ylivoimaisesta paremmuudesta vai itkeä huonoista valinnoista ja siitä ettei pitänyt omista kriteereistään tarpeeksi tiukasti kiinni. Kertokoon ken tietää. 

Valittaminen sikseen, komeita nämäkin liimapuukasat on ja asennusporukka on mukavaa, asiantuntevan oloista ja vielä suomalaisiakin. Odotin virolaisia, mutta hyvä näin. Kansalaisuudesta riippumatta ammattimies on aina ammattimies. 


Ensimmäiset päivät kuluivat asennusporukalla hirsien purkamiseen rekoista, hirsien ja muiden tarvikkeiden järjestelyyn sokkelin lähelle järkevään järjestykseen ja nurkkaeristeiden asentamiseen. Ilmeisesti tänään aloittavat lattian tekoa ja laittavat pari ensimmäistä hirsikertaa paikoilleen. Sitten kun seuraavalla viikolla aloittavat, tulee miehiä yhteensä neljä ja aloittavat tosissaan seinien kasaamisen. 

Jostain syystä en osaa olla iloinen nyt, vaikka ollaan jo pitkällä projektin aloittamisesta. Tuntuu että hirveästi on vielä tekemättä, suunnittelematta ja vähän on aikataulutus hakusessa. Milloin pitää olla keittiöstä sopimus, milloin pitää hankkia tiilet, kuinka pitkä toimitusaika olikaan lattiamateriaalilla, mistä löytyy ne kaakelit, milloin se takkamies tulikaan muuraamaan, mitä sinne lattian alle nyt laitetaan, mahtaako lvi-miehet olla tällä kertaa oikean kuukauden aikana tulossa töihin ja niin edelleen. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti, kiitos kommenteista!