Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Heinätöitä



Siellä se oma pieni traktori nökötti päivällä odottamassa mua, niittokoneen luona. Aamulla äestin vielä kertaalleen tuon pikkutilkun ja sitten ajoin Valmetin valmiiksi niittokoneen viereen. Kuivuus taitaa koetella lähes koko maata, heinä on vielä kasvanut, mutta selkeästi kasvu on nyt pysähtynyt. Koska timotei oli jo valmiin näköinen, päätin niittää heinät. 

Meillä ei siis ole viljeltyä heinää, tämä on ihan luonnonheinää jossa sekaisin kaikkea mahdollista rikkaruohoa. Kelpaa siis täydellisesti kanojen pesäheiniksi ja maittaa myös pienjyrsijöille ja lampaillekin. Ajattelin tänä vuonna niittää vähän reilummin ja tarjota sitä kanien ja marsujen ja muiden omistajille. 

Heinät kuivataan meillä seipäillä, vielä ei ole muita kuin vanhoja kuvia tarjota joten jätän laittamatta. Haasion tekoa olen miettinyt ja kun tänäkään vuonna ei tullut meille kesäksi pässejä, voisin haasiota kokeilla tuonne laitumelle. 


Tämä on siis meillä jo toinen niittokone, kuten aiemmin olenkin maininnut niin se ensimmäinen odottelee edelleen laitumella runko haljenneena kuljetusta jonnekin. Osiksi varmaan kelpaa. 

Tämä on sorminiittokone, tuossa oikealla näkyy varsi jossa oleva pitkä terä leikkaa heinän katki. Alunperinhän nämä on tehty hevosen perässä vedettäviksi, voi olla että tämä malli on jo tarkoitettukin traktorin perään. Pyörien liike tuottaa leikkaamiseen vaadittavan voiman. 
Nämä vaatii jonkin verran huoltoa ja fiksailua, yritetään terottaa terälappuja ja säätää siten että vekotin toimisi mahdollisimman pitkään. 




Kyllä se heinä kaatuu tuollakin yhdistelmällä, vielä jäi neljä sarkaa niittämättä. 



Yleensä säilytän traktorin säältä suojassa, mutta nyt sai jäädä pellolle odottamaan seuraavaa päivää. Huomenna jatkuu niittäminen!




Nyt näyttää siltä että olin vain viikon myöhässä, ihan oli mielessä tämä viikko. Mutta haitanneeko tuo =D