Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Tulukset

No ei vainiskaan, sytykkeitä vaan.

Olin jo pidempään ihmetellyt myyjäisissä usein näkemiäni sytykeruusuja. Kauniitahan ne on, mutta miksi ihmeessä tehdä niistä niin hienoja, sytykkeiksihän ne on tarkoitettu? Tarkoitus on palaa, ei olla näytillä?

Oltiin ystävän kanssa lenkillä ( taas kerran ) ja juteltiin näistä ja hän sanoi että he käyttävät sytykkeitä paljon ja pitäisipä taas tehdä. No minä heti tarttumassa syöttiin ja ehdottamassa että tehdäänkö yhdessä, saat opettaa mulle samalla näiden teon.

Niinpä kerättiin kamat kasaan. Tarvittiin munakennoja, kynttilän jämiä, vanha kattila, lämpölevy, pihdit ja aikaa. Teetä ja suklaakeksejä kului myös. Teetä ja suklaata jossain muodossa tarvitaan aina, joten kumpaakin on syytä pitää kaapissa varalla varsin suuria määriä.

Löysin aiemmin tontilla olleesta varastosta pienen sähkölieden. Se on toiminut hienosti ainakin lankojen värjäyksessä joten kaivoin sen taas esille. Vähän jatkojohtojen kanssa puljaamista ja ei muuta kuin kattila tulelle, kynttilän jämät kattilaan ja repimään munakennoja.

Tyylillä ei ollut tässä juuri tarvetta, tehtiin mitä sattui tulemaan. Ystävälläni on tämäkin homma hanskassa, joten otin hänestä mallia. Hän on oikea askartelun ja kotihommien ihmenainen, hänelle aina soitan kun on jokin kodinhoitoon tai ruuan laittoon liittyvä ongelma käsillä.

Ensin revittiin munakennoja pienemmiksi, siten että se kuppi jossa muna lepää jää ehjäksi. Sitten ylimääräiset palaset kieritellään kääröksi siten että kun käärön tunkee kuppiin, se pysyy siellä. Tai sitten vaan taittelee munakennon ylimääräisiä palasia kuppeihin.

Kun sitten steariini oli sulanut kattilassa, kastettiin pihtien avulla kupit sellaisenaan steariiniin. Jalostin kastamista siten että jätin kupin reunan yhden kohdan pidemmäksi ja siitä kiinni pitäen dippasin hökötyksen sulaan steariiniin. Aika usein kuppi ja sisältö irtosi toisistaan, mutta ne sai tarttumaan toisiinsa steariinin avulla.

Varoitus!

Kuuma steariini on sitten järkyttävän syttymisherkkää, tätä askartelua kannattaisi harrastaa mieluiten ulkona, ja muistakaa pitää sammutuspeite lähettyvillä. Steariinin lämpötila pidetään koko ajan sellaisena että se juuri ja juuri pysyy juoksevana.

Steariinipaloa ei voi sammuttaa vedellä, nimimerkillä kokemusta on. Noin 30 vuotta sitten saimme serkkuni kanssa loistoidean mökillä, tehdään tosi iso kynttilä! Sulattelimme aikamme steariinia laakeaan astiaan ja siihen sitten tökittiin kaikkea palavaa. Roihuksihan se meni, onneksi oli täti hereillä ja tuli tukahduttamaan tulen juuri ennen kuin kerittiin kaataa siihen vettä sangosta päälle. Olisi ollut entinen mökki sen jälkeen. Että terveisiä vaan Annikalle..

Askarrellessa kädet tekee töitä mutta mieli lepää. Saatiin taas laatuaikaa viettää ystävän kanssa höpötellen ja tässä tuloksia.


Tarkasti käytettiin kaikki steariini hyödyksi, mikä vaan kattilasta irtosi. Tehtiin talouspaperipaloista pieniä solmuja ja imeytettiin niihin loput steariinit. Kattila on käytössä enää tähän tarkoitukseen, joten ei sitä ollut tarvekaan saada täysin puhtaaksi.

Lopuksi jaettiin tuotokset ja tässä minun kasani. 
Sytykkeet toimivat hyvin takan sytyttämisessä, mieskin oli yllätten samaa mieltä ja kaipaili jo lisää sytykeruusuja. Purkki on jo tyhjentynyt, pitäisi pitää uusi askarteluhetki teekupin äärellä. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoitathan asiallisesti, kiitos kommenteista!