Koiran kouluttamista ja elämää pienessä rannikkokaupungissa.

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Omavaraisesti oma itseni

Tällä kertaa yhteispostauksen ideana on esitellä itsensä, bloginsa, perheensä, kotinsa, mitä nyt ikinä ihminen haluaakaan esitellä.

Tämä tuntuukin olevan vaikeampaa kuin luulinkaan. Normaalisti esittelisin uudelle ihmiselle itseni kertoen nimeni, ammattini, ehkä jotain perheestäni ja missä asun. Koska tämä kaikki on kovin yksityistä tietoa, en ole valmis kertomaan näitä asioita blogissa. Toisaalta, tuskin ne blogin kannalta ovat edes kovin merkityksellisiä tietoja.

Tärkeämpiä asioita mielestäni teille tällä kertaa listan muodossa:

1. Asumme metsässä, ei ihan niin keskellä metsää kuin haluaisin, lähellä on kuitenkin naapureitakin.

2. Ostimme vanhan pientilan vuonna 2014 syksyllä ja siitä lähtien on puuhaa ja juttua riittänyt. Ensin raivattiin pellot ja omenapuutarha, purettiin kymmeniä hökkeleitä ja pari taloa, sitten rakennettiin mummin loppusijoituspaikka (eli mökki) jonne muutimme kahdeksi vuodeksi, jona aikana rakensimme omaa taloamme tähän ihan viereen. Rakennusprojektit jatkuvat edelleen hirsiladon ja pölkkysavikanalan merkeissä, mies haaveilee joskus pääsevänsä autotallin rakentamisen kimppuun.

3. Blogin perustin aikoinaan eläinten kouluttamisen tiimoille, lähinnä muistikirjaksi itselleni. Pidän kirjoittamisesta, olen aina pitänyt, joten annan itseni hullutella tämän kanssa juuri niin paljon kuin huvittaa. Tämä on edelleen päiväkirjamainen, täysin hiomaton, ei päämäärää tai tarkoitusta mainostaa asioita. Bloggaukseen lisäpontta on tuonut tämä omavaraisuusyhteispostausprojekti, johon osallistun jo toista vuotta.

4. Sijainti on eteläisessä Suomessa, kasvuvyöhykkeellä 1a. Meren läheisyys tuo haasteita, keväisin meri pitää viileänä ilman pitkään, kesäisin tuulee usein ja paljon, syksyisin taas meri varastoi kesän lämpöä pitkään ja syksyt ovatkin usein leutoja. Talvisin ei usein tule riittävän paksua ja suojaavaa lumikerrosta, ainoastaan ikävä jäinen paksu kerros kasvien päälle. Silloin tällöin, noin viiden vuoden välein meri jäätyy ja päästää meidät viilettämään retkiluistimin pitkin rantoja. Kesien viileys ja tuulisuus sopii mulle mainiosti, tukehdun keskisen Suomen helteissä joissa ilma ei liiku ja vaatteet liimautuvat ihoon kiinni.

5. Eläimiä on tällä hetkellä vain mies, kaksi yhteistä lasta, kaksi koiraa ja yksi kissinpentu. Toinen koira on Australian kelpie 82% working, eli paimentaa myös.

Nasa vakavana. Kuvaaja Mia Nyberg.

Toinen on Lancashiren karjakoira, mutta pelkästään sohvanlämmitin, vaikka ajatuksena oli että toimisi myös hiirikoirana. Mutta ei, hän vain rakastaa kaikkea ja kaikkia.

Hiirikissaksi hankimme tänä vuonna maatiaiskissa Millin, josta onkin ollut kuvia täällä. Milli asustaa sisällä, mutta käy ulkona silloin kun itsekin ulkoilemme. Toiveena on tosiaan että toimisi hiirikissana, maalla kun ollaan. Millille on opetettu luoksetuloa, valjaissa ulkoilua, autoilua ja tietysti muita perustaitoja kuten käsittelyä ja että verhoissa ei kiipeillä ja minun kukkiani ei syödä.

Milli on jo kasvanut.


Lampaita on ollut muutamana kesänä, pässikaritsoita jotka on syksyn tullen päätyneet pakastimeen. Lampaita on tarkoitus ottaa taas tänä kesänä, mutta katsotaan ensin mikä on ladon tilanne kesän alussa, ennen kuin lupaillaan mitään.

Ensimmäiset kesäpässit.


Kanoja oli monta vuotta, kunnes ilmeisesti kärppä tappoi viime syksynä lähes kaikki. Lopetin kaksi jäljelle jäänyttä vanhaa kanaa ja annoin kukon naapuriin. Kanalana toimi vanha maalattiainen puuliiteri, ja vaikka kuinka verkotin, niin jostain kärppä oli kuitenkin päässyt sisälle. Kamalaa, mutta eipä surkuttelu paljon auta. Uusi kanala oli joka tapauksessa rakennettava, nyt sen rakentamisen ajankohta vain aikaistui. Kanalaprojektista päästäänkin seuraavaan numeroon.

Etualalla Hattarakukko ja takana askeltaa Siiri Kakkonen. 


6. Youtube. Päätin kokeilla tehdä videoita kanalan raksaamisesta. Julkaisutavasta oli keskustelua ja kanssabloggaajat olivat sitä mieltä että helpoin tapa on ladata videot youtubeen ja jakaa sieltä linkki blogiin. Näin minusta tuli tubettaja. Lasteni suureksi häpeäksi. No ei kai, heidän tehtävänään on arvostella videot ennen julkaisua, ja jos videot on liian noloja, niitä ei koskaan julkaista.

Lapset loikoilee mökillä

7. Minä, itsensä pitäisi kai myös esitellä. Olen ihan tavallinen perheenäiti, pidän rakentamisesta, historiasta, perinteistä ja perinteisistä tavoista tehdä asioita. Puutarhanhoito, tai oikeammin kai ympäristönhoito kiinnostaa ja siihen liittyen myös järkevä ruoantuotanto jonka ohella tulee kuvioihin mukaan omavaraisuus ja varautuminen.

Opiskelen mielelläni uusia asioita ja jos saan päähäni tehdä jotain, yleensä toteutan sen tavalla tai toisella. Meidän suvussa naiset on aina tehneet kaikkea mitä huvittaa, joten jos jotain haluan, askartelen sen kasaan. Moottorisahan käyttöä ja hitsausta en hallitse, muuten melkein kaikki muu onnistuu.


Minä iltalenkkimaisemissa viime kesän reissulla serkun kanssa. 


Tällainen esittely, tervetuloa seuraamaan!

Muistakaahan käydä lukemassa myös muiden omavaraisuusbloggaajien esittelyt.



  1. Farmer to bee https://farmertobee.blogspot.com/2019/03/farmarin-esittely-ja-polulla-eteneminen.html
13. Villa Koira
16. Villa Kotiranta
24. Pienen pieni Farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=390





32 kommenttia:

  1. Aina oppii uutta: katselin tuota koiraa ja tuumailin että onpas siinä porokoiralla jännät silmät. Mutta olikin hieman eri mantereelta tämä paimen :D Tuo on kyllä jännä miten riistavietti toimii eri koirilla. Meillehän siis leonbergi valikoitui siinä toivossa että olisi kaikkien kaveri mutta nyt puolivuotiaalla pennulla tuntuu olevan riistaviettiä enemmän kuin aiemmilla paimen-tyyppisillä koirillani. Voi olla ohimenevä vaihekin, mutta siinähän sitten ollaankin helisemässä jos 50kg koira juoksee myyräjahdissa pitkin pihaa... Mutta tuo kärpän hyökkäys oli kyllä varmasti kurja kokemus :( Ne on kyllä niin pieniä ja notkeita että likipitäen mahdotonta tilkitä joka nurkkaa niin ettei mistään mahtuisi läpi. Jospa se olisi muuttanut muille metsästysmaille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasa onkin hieman pitkäkarvaisempi kuin kelpiet normaalisti. Isoäitinsä joka on Australian tuonti, periyttää jonkin verran tuota pitkäkarvaisuutta.

      Heeleristä tosiaan toivottiin hiirikoiraa, mutta ei, vaikka saalista siinä tuntuu olevan leikkien perusteella ihan riittävästi. Tietenkin olisi hauska jos kissa ja heeleri yhdistäisivät voimansa hiirijahdissa.

      Vaikka nyt kun kärppä on pesiytynyt lähistölle, voi olla että tarvetta hiirijahdille ei enää olekaan.
      Täytyy olla tarkkana uuden kanalan rakentamisessa että koloja ei jää. Kärpän näin viimeksi viime viikolla viilettämässä pihalla..

      Poista
  2. Mukava esittely niin paikasta kuin historiastakin ja tietysti eläimistä. Kärpät ja lumikot ovat harmillisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula! Toisaalta ne vähentävät myyrä- ja hiirikantaa. Ei auta kuin rakentaa huolellisesti kanala.

      Poista
  3. Ihania eläimiä teillä ja aika leppoisaa lapsilla katolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En taida julkaista niitä katolta lumien pudottelu ja hyppimisvideoita.. Lapsilla oli kyllä hauskaa.

      Poista
  4. Kanala projektia pitääkin alkaa seuraamaan. Ehkä astetta mielenkiintoisemmaksi tekee juurikin tuo eläväkuva.

    VastaaPoista
  5. Mä olen hurjasti tykännyt noista videoistasi, joten jatka ihmeessä tubettajan uraa :D Voi kurjuus, että kärppä kävi. Se on niin pieni pötkylä, että luikahtaa varmasti mistä vain raosta.

    Olipa kiva lukea teistä ja teidän farmistanne lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäät videoista. Ne on just sellasia kuin mäkin, pipo päässä ja rönttävaatteet päällä puuhasteluja. Karmeaa vaan kuunnella omaa ääntään =D

      Poista
  6. Olen usein pohtinut, että miksi yksi ensimmäisistä asioista mitä kerrotaan uudelle ihmiselle on ammatti. Kysytään mitä teet työksesi? Työ on joku määrite millä saadaan sut sopivaan lokeroon. Mikä olisi parempi kysymys tuohon tilanteeseen? Ehkä joku sen tyyppinen kuin mitä tekisit mieluiten jos kaikki olisi mahdollista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen miettinyt samaa, kai se kertoo tai on kertovinaan ihmisestä jotain, millaista työtä tekee. Tietysti jotkut ammatit määrittää enemmän sun olemusta kuin toiset. Jos kerrot olevasi poliisi, mielikuvat on usein selkeitä, jos kerrot olevasi kirjanpitäjä, mielikuvat ei ehkä olekaan niin selkeitä. Ota tästä sitten selvää. Joka tapauksessa ammatti tuntuu määrittävän ihmistä osana kokonaisuutta.

      Toi onkin hyvä vaihtoehto ammatin sijaan kertoa. Jos kaikki olisi mahdollista, pyörittelisin kiviä omalla pihalla ilman työvelvoitetta ulkomaailmassa =D

      Poista
  7. Pitääpä käydä tubessa videot katsomassa ja myös tutustua ns. aiempaan jos se kerran sisältää koiran koulutusta. Kasvimaa tuntuu olevan superhelppo homma verrattuna koiran pentuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat joutua pettymään, koulutusvinkkejä tuskin löytyy, mutta jotain pientä koira-aiheista kyllä. Jos kaipaat pennun kasvatusvinkkejä, niin soittele!

      Poista
  8. Ihana nähdä millaista väkeä teillä asustaa! Reippaita olette olleet rakentamisen ja muunkin suhteen. Ikävä tuo kanojen kohtalo, kaikkea sitä sattuukin vaikka miten koittaa varautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, kaikkea sattuu ja kaikkeen ei aina osaa varautua, vaikka kuinka hyvin miettisi asiat.

      Poista
  9. Olen noita kanoja miettinyt, mutta tämä sai nyt taas miettimään vielä toisen kerran. Tosi kurjaa. Sitä paitsi just samalla kun luin tätä juttua, ulkoseinää pitkin juoksi jokin selvästi hiirtä suurempi - veikkaan kärppää, koska sen jälkiä olen täällä nähnyt.

    Tosi kaunis koira! Mullakin on koira vähän harkinnassa, mutta saa nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota ihmeessä kanoja, ne on niin hauskoja tyyppejä! ihan kauhea ikävä niitä jo. Toivottavasti saadaan kanala tänä vuonna pystyyn.

      Koirarotu kannattaa harkita tarkkaan omien tarpeiden ja ajankäytön kannalta.

      Poista
  10. Ihana esittely ja olen edelleen onnellinen, että tubetat. Videoitasi on kiva katsoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos! Nyt mä jo ihan innolla mietin seuraavien tekoa =D

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos Marketta. Pässit tulivat minulle Kaisa Hilskan tilalta Turun suunnalta. Loistava tilallinen!

      Poista
  12. Kivaa oppia tuntemaan teitäkin hiukan paremmin. Mukavan esittelyn kirjoitit!

    VastaaPoista
  13. Meiltä sitten kukko, jos kanoja tulee jälleen :) Niitä olisi kaksikin ylimääräistä.
    Meillä on ollut samalla tavalla kesälampaita, lähinnä hevosen kaveriksi otettuna. Tuo meri-ilmasto on kyllä erilainen kuin täällä sisämaassa. Tykkäisin kyllä itsekin, varsinkin kesällä. Tosin tuntuu, että nyt jo muutama vuosi tuuli on ollut ihan erilainen täällä sisämaassakin. Johtuen varmasti ilmaston lämpenemisestä. Myös myrskyjä on ollut eri tavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrskyjen määrä tullee varmasti lisääntymään, toivotaan että merenpinnan kohoaminen saataisiin ilmastotekojen kautta pysähtymään. Muuten on meilläkin kohta rantatontti..

      Poista
  14. Voi teidän Milliä <3 hän on niin samanturkkinen kuin meidän Pippa :)

    Onko teillä kanat olleet vapaana pihalla? Mekin asustellaan täällä rannikon kupeella A1/A2 ja sitten kun meille tulee kanoja, joudutaan taatusti rakentamaan niille ulkotarha verkkokatolla. Täällä näkee paljon haukkoja ja merikotkiakin välillä, ja epäilen, ettei tirpuset kovin kauaa pihalla jolkuttelisi, vaan päätyisivät petolinnun lentokyytiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, onko sulla blogissa kuvia Pipasta? Olisi kiva nähdä!

      Meidän kanat on olleet vapaana aina kun ollaan itse kotona. Silloin kun ovat kiinni, nillä on katettu ulkotarha jossa osassa katos ja osassa haukan pitävä verkko. Ja yöksi kulku tarhaan laitetaan kiinni.

      Yhden kerran on haukka ollut kanan kimpussa, merikotkia täällä näkee viikoittain, haukkoja myös tosi usein ja monta kertaa ollut jokin iso pöllö metsästämässä myyriä pellolta. Tästä syystä onkin hyvä että kanoilla on puskia ja muita piilopaikkoja jonne sukeltaa kun vartiovuorossa oleva kana tai kukko tekee ilmahälytyksen. Huomasin myös että kun pikkulinnut hälyttävät toisilleen petolinnusta, kanat dyykkaa piiloon. Eli toimiva hälytysjärjestelmä on ainakin maatiaissekoituksilla, mitä meillä oli. Pidemmälle jalostuneista linnuista huomasin, että ne olivat hitaampia, kömpelömpiä eikä vaistot olleet enää niin tallella. Toki iso kokokin tekee linnuista potentiaalisesti hitaampia ja kömpelömpiä.

      Nämä joukkotuhot on aina sattuneet öisin kun kanat on olleet lukittuna sisätiloihin.
      Laitelkaahan sitten kuvia kun rakennatte ulkotarhaa, vinkit on aina tervetulleita!

      Poista
  15. Noi petojen aiheuttamat kanalasurmat on kyllä hanurista. Meillä kävi viime kesänä vähän samanlainen tuho, vain 5 kanaa ja kukko säästyivät. Käytiin juuri hakemassa heille neljä uutta ystävää muninta iässä ja hautomakone surisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onneksi teillä säästyi edes osa! Suurin ongelma tuntuu olevan että löytäisi hyviä hautojia sitten kun pystyn kanoja taas ottamaan.

      Poista
  16. Olipa kiva kuulla taustoistasi enemmän - ja itse odotan innolla youtube-videoitasi! Itseäkin tekisi mieli, ja olen tässä nyt vähän harjoitellut tekniikoita ym. - saa nähdä, uskallanko niitä ikinä julkaista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä hyppäsin kerralla syvään päätyyn, kuvasin ja suoraan julkaisin. Ei editointia, meikkiä, suunnittelua vaan höpöttelyä aiheesta, yleensä vielä rönttävaatteet päällä. Tuossa linkki, sinne vaan ihmettelemään.https://www.youtube.com/channel/UCZHwNz7vuq3SuWeJNtaKssQ?view_as=subscriber =D

      Poista
  17. Olipa mielenkiintoista kuulla, miten erilainen sää tuolla kasvuvyöhykkeellä 1a on. Näitä vyöhykkeiden konkreettisia eroja ei oikein tule esille missään. Me asumme 2 vyöhykkeellä ja lumisella alueella, siis selvästi sisämaassa.

    VastaaPoista

Kirjoitathan asiallisesti, kiitos kommenteista!