Kannuksessa ollessa tuli hauska koulutehtävä, opeta koirallesi temppu 15 minuutissa. Tempun sai nostamalla lapun purkista jonne opettaja oli avuliaasti listannut kasan temppuja. Meille Indyn kanssa tuli nenän maahan laittaminen. Kaverit sai tuolin alta ryömimisen, takajalan nostamisen ja masentuneelta näyttämisen. Vain neljä koiraa siis mukana.
Ollaan kosketusalustaa tehty joten lähtökohta oli valmiina. Kosketusalustalla aloitin aikaisemmin vahvistamaan ensin nenäkosketuksen, sitten tassun ja uusin vaihtoehto oli maassa siten että alusta oli etutassujen välissä.
Tästä oli helppo lähteä ja koira olisi oppinut tempun pienemmässäkin ajassa jos olisin itse ollut taas kerran tarpeeksi nopea ja palkannut oikea-aikasesti.
Temppuun piti liittää myös käsky ja valitsin nenä, mikä kuulosti joo hauskalta sillä hetkellä mutta työkäyttöä ajatellen olisi ollut parempi esimerkiksi näytä. No sen nyt voi vaihtaa vielä.
Suorituksen jälkeen tuli hyviä kommentteja, joista tärkeimmät oli että voin vahvistaa naksulla vielä siinä vaiheessa kun koira syö edellistä namia nenä siinä kosketusalustan päällä. Toinen hyvä oli että kun kaivan namikasaa taskusta niin siksi aikaa alusta pois, koska en ole tarpeeksi nopeasti palkkaamassa jos tarjoaa just silloin kun hidastelen itse ja siinä tulee hyvä luonnollinen tauko tekemiseen. Ja vielä kolmas että palkan suunta vielä tarkemmin oikeasta paikasta, nyt seisoin ja palkka tuli alhaalta mutta vielä alempaa ja alustan päältä olisi tehostanut oppimista.
Tein viimeisen pätkän vielä korjaten edelliset ja hyvinhän se meni! Indy on kyllä loistopoitsu =D
Unohdin eilen naksun töihin ja harjoiteltiin illalla kotona takaosan käyttöä yes-naksusanan voimalla. Ei se niin vahva ole kuin naksu mutta oikein käytettynä toimi ihan hyvin ja kun harjoitus oli jo tuttu niin auttoi asiaa. Eli tehtiin sitä mikäköhän sen nimi oikeasti edes on, no sitä että koiran etu tai takatassut on alkuun vaikka ämpärin päällä ja takaosalla astutaan ristiin, pyöritään siinä ympäri ja tarkoituksena on että koira ymmärtäisi takajalkojen käytön. No kokeilin ensimmäistä kertaa tuollaisella pehmeällä tasapainotyynyllä tätä hommaa ja siinä lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, joutui oikeasti tarkkaamaan että etujalat ovat tyynyn päällä ja siinä tutisemaan lihaskontrollia harjoitellen samaan aikaan.
Meni niin helposti etujalat että kokeilin josko ymmärtäisi takajalatkin. Pieni houkuttelu niin että toinen takajalka oli tyynyn päällä ja naksusana heti kun nosti toisen jalan ilmaan. Nopeasti hoksasi että kummatkin pitää olla tyynyllä ja sitä sitten vahvistin.. Kun sekin meni niin helposti niin otettiin etujaloilla muutama askel ristiin siten että takajalat pysyivät tyynyn päällä. Hih, hauskaa oli!!
Tänään piti lähteä jälkeä kovalla alustalla aloittamaan, oli raejuustot valutettu ja pakastettu mutta ilmojen herra päätti toisin ja kun maassa oli viitisen senttiä loskaa niin päätin siirtää jälkitreenit taas kerran hamaan tulevaisuuteen.
Töissä harjoiteltiin vain rauhoittumista. Pikkupentuaikana tein paljon kaikenlaista kivaa sisätiloissa ja vaikka Indy onkin suhteellisen rauhallinen malinois niin nyt olen ruvennut kollegan innoittamana rauhoittamaan nämä tavallisimmat oleskelupaikat harjoituksilta että malttaisi relata vaan kun ei mitään tapahdu. Ei sen kummempaa harjoitusta kuin siinä jutustelun aikana Indy sai köllötellä valitsemassaan asennossa mun jaloissa, muualle ei ollut asiaa ja pyysin aina takaisin jos meinasi lähteä. Hyvin tyytyi kohtaloonsa, "palkkasin" rapsuttelulla ja rauhallisella silittelyllä sekä kehulla alussa ja siihen se jäi köllimään. Tämän harjoituksen alku oli viime viikolla Kannuksessa kun Indy ja Turo, keskikokoinen snautseri uros, olisivat painineet koko valveillaoloaikansa mutta päätettiin Jarin kanssa että nyt ei painita ja näinhän ne kaverit rauhoittuivat köllimään vieretysten kun ei kerta saanut painia, höh.
Mitäs muuta ollaan tehty, juu hakutreeneissä käytiin lauantaina. Indy oli oikein reipas ja mikäs oli ollessa kun palkaksi oli kanan sydämiä. Luulin ottaneeni koululta kanan kivipiiroja mitkä on helppo laitella saksilla sopiviksi paloiksi, mutta noita sydämiä tulikin matkaan. Niitä en viitsinyt käydä saksimaan, ovat aikas yäk kamaa ja liian isojakin mutta maistuivat ilmeisen hyvin kakaralle. Treeneissä otin 2 x 2 piiloa, joista ensimmäinen oli juokseva ukko ja toinen valmiiksi piilossa. Vauhti oli valtava ja into myös, malttaa kuitenkin rauhoittua lähetykseen. Valmiiksi piilossa olevan ukko oli ekalla kerralla naamioverkon alla, ei haitannut lainkaan, ollaan kerran aiemmin tehty Fridan kanssa naamioverkolla hakua. Tuulen alapuolella ollessa lähti valmiiksi piilossa olevalle ukolle hyvin, mutta kun oltiin yläpuolella niin tarvitsi pienen vilkutuksen maalimieheltä että muisti missä hommissa sitä oltiinkaan. Aivan loistava ukkolainen oli treeneissä!
Niin tosiaan esineitä olen tehnyt silleen että tiputtelen aamulenkillä esineitä ja kun tullaan takaisin niin katsotaan jos Indy tajuaa ottaa hajun. Tämä toimii hyvin, yleensä pari kolme esinettä olen jättänyt tai pyytänyt muita piilottamaan sillä aikaa kun ollaan lenkillä. Indy nappaa hyvin hajun ja lähtee etsimään, isoja lumikasoja etsiessä pyörii vielä tosi paljon mikä johtuu todennäköisesti tuulen pyörimisestä kasan ympärillä vaikka millä tavalla. Olen tehnyt niin että ensimmäisenä vastaan tulee lelu jolla sitten leikitään kun on sen tuonut, sitten vaikka avainnippu, purkin kansi, huulirasva tms ja palkkaan sillä ekalla lelulla leikkimällä kun on tuonut esineen mulle. Joskus olen tehnyt toisinpäin, eli niin että ensin on esine, mutta tuntuu että lähtee vauhdikkaammin etsimään ja kiinnostuu paremmin hajusta kun ekana esineenä on lelu. Lopuilla esineillä ei sitten ole väliä, rauhallisesti etsii ja tuntuu olevan motivoitunut etsintää kohtaan. Kaikki on tähän mennessä tuotu pois.
Tällaista tällä kertaa, tuntuu että tuo on vähän rauhottunut siitä pikkupentuajan riekkumisesta, nyt vaan murrosikää odotellessa.. Hiphei!
