Wilma kävi vierailulla. Tytär oli koulussa, mies Indyn kanssa lenkillä ja Timi omassa huoneessaan suljetun oven takana. Olin aamupesulla ja istuin sillä istuimella mikä kylppäristä löytyy. Yhtäkkiä kuului suljetun oven takaa malttamattoman kynnen rapinat, samat mitkä olen kuullut niin monien vuosien ajan.
Wilma oli siitä hassu ( lue liian kiinni minussa ) että jos minä olin jossain niin Wilma oli parin metrin päässä, myös silloin kun olin oven takana, Wilma odotti oven toisella puolella ellei päässyt mukaan. Näin siis myös kylppärissä käydessäni totuin siihen että ovi oli auki, sieltä W kurkki pesinkö hampaat kunnolla.
Niin siis kynnenrapinat tutuilla jalanvaihdoilla kuullessani oli pakko avata kylppärin ovi ja sanoin että tule vaan sisään. Ei siellä tietenkään Wilma ollut, ainakaan näkyvässä muodossa. Vähän ajan kuluttua Timi tuli omasta huoneestaan ja kysyi miksi mamma on surullinen vessassa.
Käytiin myös Indyn kanssa vierailulla kaverini luona, sieltä löytyi loistavat kerrostalon portaat joita
päästiin ravailemaan ylös ja alas. Sieltä jatkettiin keskustaan kaupunkikävelylle, vierailtiin kukkakaupassa, valokuvaamossa ja treffattiin ihana kultaisen noutajan pentu Jaffa jonka kanssa Indy sai leikkiä viitisen minuuttia.
Lauantaina saimme vieraaksi isovillakoira Lulun Tampereelta, jonka kanssa kävimme hakutreeneissä Prästkullassa. Hakutreenit meni hienosti, ei minkään näköistä epäröintiä vieraita kohtaan, ainakaan jos niiltä saa herkkuja! Lulun kanssa käytiin myös lenkkeilemässä, mistä ei kyllä tullut kuin sanomista. Indy oli liian innokas ja räksyttämiseksi meni puolin ja toisin. Nyt on haussa leikki ja lenkkiseuraa, se olisi niin kovin tärkeää pienelle pupsille.
