Oltiin kuuntelemassa porukalla Ilkka Hormilan hajusemmaa Sipoossa, alkulaukauksena täällä meillä järjestettävään tunnistusjäljestys kurssiin joka alkaa hajuerottelulla.
Eipä hirveästi tullut uutta tietoa, muutama hyvä linkki uusiin tutkimuksiin jotka pitää lukea ja pari uutta kirjaa tilattavaksi. Enemmänkin itselle oli hyötyä käytännön vinkeistä, miten he ovat asiaa aikaisemmin testailleet kannattavaksi tehdä.
Aloitettiin Nasan kanssa jo aiemmin nenän purkkiin laittaminen ja sitä on kotiläksynä harjoiteltu ahkerasti. Toimii, vaikka naksuttelu yleisesti ottaen ei ole todellakaan mun vahvin laji..
Naksutellen ollaan askarreltu myös takapäänkäyttöä, pyöritty ympyrää ämpärin päällä, tasapainoiltu laudalla ja tyynyllä, nosteltu pelkkiä takajalkoja. Hieman hitaasti toimii, syyllinen tähän löytyy tod näk naksun pitelijästä..
Semman jälkeen innostuin tekemään eläinkokeita jäljen suhteen ja heitin tuohon takamettään hankikannolle jäljen, ei nameja, 5 esinettä, ikää tunti. Jälkeä ollaan viimeksi ajettu ehkä marraskuussa, silloin kun lumi tuli. Alkuun koira oli että joo, täällä haisee, mutta mites tää menikään. Kun näytin että jälki, niin jo läks, kerran eksyi, mutta löysi itse takaisin jäljelle ja kaikki esineet nousi.
Sittemmin ollaan tehty viimeksi eilen taas jälkeä, n.200 m, 5 esinettä, 1,5 h vanha, lumen päällä ja pimeässä ajettiin. Ei ongelmia. Tänään aamulla lenkillä kävi vielä jäljestämässä kunnes pyysin mukaan, eli 12 h vanhaa jälkeä haisteli menemään ihan huolella. Testissä seuraavaksi siis yön yli vanha jälki.
Käytiin paikallisen koiraurheiluhallin avoimissa ovissa demoamassa nenänkäyttöä esine-etsinnän muodossa. En tiedä oliko siitä yleisölle mitään hyötyä, mutta kun pyydettiin niin käytiin. Tyytyväisin olin siitä että yleisön edessä, jossa koirat myös haukkuivat, Nasa teki oikein mainiota nenätyötä ja löysi nopeasti ja tehokkaasti esineet.
Nyt siis odotellaan hajuerottelukurssin alkua ja jäljestellään ja hakuillaan tässä välissä.
