.. Nyt kun Indyn lähdöstä on jo jonkun aikaa, voin taas kirjoittaa muutaman rivin. Alkuun oli suuri suru, uskomaton tyhjyys kodissa ja aivan liikaa vapaa-aikaa.
Nyt huomaa hyvin liikunnan puutteen, kun ei automaattisesti käy aamuin illoin kävelyllä ja reeneissä niin on pitänyt aloittaa liikunta liikkumisen itsensä vuoksi. Ja vähän ehkä oman terveydenkin takia. Itselleni sopii juoksulenkit heti aamusta, kun oikeastaan ei vielä edes tajua mitä on tekemässä ja kroppa ei ole vielä herännyt tarpeeksi esittääkseen vastalauseita.
Ollaan myös päästy perheen kanssa liikkumaan eri tavalla, pääsee yllättävän helposti lähtemään vaikka yön ylikin reissuun kun ei tarvitse huolehtia koiruuden hoidosta.
Tuossa yksi ilta kun ei oikeasti ole mitään tekemistä niin keksittiin aloittaa saunaremppa. Kiskaistiin lauteet irti, pestiin, hiottiin ja öljyttiin ne. Käsiteltiin saunan seinät ja katto sävytetyllä saunasuojalla ja lisättiin yksi lamppu. Hiano tuli, mutta hyvin kertoo siitä kuinka paljon energiaa jää käyttämättä ja sen kohdentuessa johonkin saattaa tapahtua mitä vaan.
Vielä ei ole aivan kauhea pentukuume iskenyt, mutta pikkuhiljaa olen jo tiiraillut tulevia astutuksia ja pentueita. Ehkä tässä jossain välissä meille tulee taas pieni karvapallero. Odotellaan ja katellaan.
Tässä odotellessa koitan saada valmiiksi rästiin jääneitä koulutöitä, tehdä työharjoitteluita ja viettää kesää ihanan perheeni kanssa.
